Lapsi voi valita itse?

TARUA! vastaajana Lastentarhanopettaja + 3:n kuperkeikkalaisen äiti Jenni Fodil

Yhteiskunnallisten rakenteiden sekä kasvatuskäytäntöjen muuttuessa, nykyajan suureksi kulmakiveksi on muodostunut lapsen osallisuus itseensä koskeviin asioihin. Parhaimmillaan tämä toteutuu kun lapsi itse saa ideoida ja toteuttaa itseään, silloin hommassa pysyy myös innostuneisuus. Parasta lapsen itsetunnolle ja vahvalle minälle on kuin aikuinen kasvattajana on kuunteleva sekä kiinnostunut lapsen tavasta toimia. Jokainen lapsi on vahva yksilö, johon meidän päivähoidon kasvattajien on annettava lapselle innostava ja opettava oppimisympäristö. Turvallisessa ympäristössä lapsi pystyy olemaan oma itsensä ja tuomaan esiin kaikki tarpeensa, milläkin ikäkaudella. Tässä onkin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä, suuri kysymys, luopua ”vanhanaikaisesta” tavasta opettaa kaikille ja samalla tavalla.

Tässä Kuperkeikassa on päästy hyvään vauhtiin, lasta kuunnellaan eikä kaikkia yritetä asettaa samaan muottiin. Oppimisympäristö on rakennettu lapsen tasolle, oppimismateriaali on lapsen itse saatavissa, ja lapset pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Kun lapsi kokee, että häntä kuunnellaan ja arvostetaan, saa äänensä kuuluviin jokapäiväisissä askareissa ja eteenkin leikeissä, joka on lapselle ominainen tapa oppia, hän tuntee tulleensa kohdatuksi. Tämä on vuorovaikutuksellisen tarpeen parasta antia. Kun lapsi nähdään kokonaisvaltaisesti ja työntekijät ovat sitoutuneita toimintaan (havainnoivat lasta ja rakentavat monipuolisen oppimisympäristön), lapsi saa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisönsä toimintatapaan.